Vyöhyketerapeuttista vauvahierontaa
ja imetysohjausta Pirkanmaalla
Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta
Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta on lempeä,tehokas ja kokonaisvaltainen hoitomuoto.
Hoidossa huomioidaan mm. synnytyksen vaikutus, vauvan anatomia, fysiologinen kehitys ja sen vaiheet, mahdollisten oireiden taustalla olevat syyt, jotta niitä voidaan tehokkaasti hoitaa.
Hoitaa voidaan perustervettä neuvolahoidossa olevaa vauvaa.
Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta
- vahvistaa yleiskuntoa
- rentouttaa
- vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja verenkiertoa
- helpottaa lihasjännityksiä
- syventää hengitystä
- parantaa unen laatua
- vahvistaa suoliston kehitystä
- helpottaa kipu- ja särkytiloja
Mihin vaivoihin hoito voi auttaa?
Hoito voi auttaa vauvaa, jolla on muun muassa
• keholla kireyttä ja jännityksiä, (kaarella, jäykkä)
• velttoutta
• vatsantoiminnassa ummetusta, löysää vatsaa, koliikkia
• uniongelmia
• refluksia tai pulauttelua
• itkuisuutta
• kosketus arkuutta
• imetysongelmia (suun ja pään alueen kireydet)
Milloin vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan voi aloittaa?
Terveen, neuvolaseurannassa olevan vauvan voi tuoda hierontaan n. kahden viikon iästä alkaen.
Jalkapohjista löytyvät samat heijasteet lapsilta vielä kouluikään asti.
Sattuuko hieronta vauvaa?
Hoito ei saa missään vaiheessa tehdä kipeää.
Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta on lempeää ja käsittely hellää.
Vauvan aristaessa esim. niskaa tai hartioita, voidaan heijasteiden kautta hoitaa niitä jalkapohjista. Kun jalkapohjista on saatu hoitaa, seuraavalla kerralla se voi onnistua jo varsinaisesta paikasta.
Kuinka monta hoitokertaa tarvitaan?
Hoito annetaan aina mieluiten sarjana.
Tyypillisesti 3-5 hoidon sarjalla päästään jo hyviin tuloksiin, joista kolme ensimmäistä olisi kahden viikon sisällä.
Jokaiselle vauvalle arvioidaan yksilöllinen hoitojen määrä, oireiden mukaan.
Joskus jo yhdellä kerralla oireet häviävät, mutta pysyäkseen poissa, hierotaan vielä muutama kerta.
Voinko osallistua hoitoon vanhempana?
Vanhemmat saavat osallistua hoitotilanteeseen.
Joskus vauva tarvitsee viihdyttäjää, joskus syliä tai kenties ruokintaa.
On myös ihan ok, jos vanhempi haluaa viettää hetken ilman vauvaa hieronnan aikana.
Annan vanhemmille kotiin vietäväksi ja toteutettavaksi aina jonkun ohjeen, jota vanhemmat voivat hoitojen välissä itse tehdä kotona.
Onko hoito turvallista?
Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta on turvallinen hoitomuoto.
Joskus hieronnan jälkeen saattaa tulla reaktioita, kuten
- lisääntynyt pulauttelu
- itkuisuus
- ihon reaktiot
Reaktiot ovat vaarattomia, eikä niiden puuttuminen myöskään kerro mitään hoidon mahdollisesta 'tehokkuudesta'.
Miten valmistautua hoitoon?
Vauvan voi syöttää ennen hoitoa.
Hoitoon ei voi tuoda vauvaa, jolla on kuumetta, rokotuksesta alle kolme päivää, antibioottikuuri, iho rikki tai vakava perussairaus.
Pieni nuha ei haittaa.
Auttaako hoito, jos synnytys on ollut rankka (esim. imukuppi, sektio) ?
Hoito voi auttaa myös synnytyksessä tulleisiin 'traumoihin'.
Lempeällä päänalueen kireyksiin keskittyvällä, sekä koko kehon hieronnalla saadaan hyviä tuloksia pään muotoutumiin, synnytystraumoihin ja kiputiloihin.
Miten vyöhyketerapeuttinen hieronta eroaa tavallisesta vauvahieronnasta?
Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta on vuosien hoitotyön avulla Suomessa kehitetty hoitomuoto. Hoito perustuu refleksologiassa käytettyjen vyöhykkeiden, niiden heijasteiden kautta tehtävään hierontaan.
Hoidon on kehittänyt vyöhyketerapeutti Tiina Rytkönen (Elonaskel Oy), joka on jo lähes
kymmenen vuoden ajan kouluttanut vyöhyketerapeuttista vauvahierontaa sadoille hoitoalan ammattilaisille.
Vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan perusteet oppii ammattilaisten lyhytkurssilla ja taitoja voi syventää jatkokoulutuksissa.
Lähteitä;
MajLis Hagelmalm: Vyöhyketerapia
Anna-Kaarina Lind: Vyöhyketerapia ja refleksologiakoliikkivauvan hoidon tukena
Tietoa internetissä
• https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/vauvan-koliikki-koskettaa
• https://journal.fi/hoitotiede/article/view/129565
Imetysohjaus
Terveille normaalipainoisina ja täysaikaisina syntyneille vauvoille suositellaan täysimetystä 4–6 kk ikään asti yksilöllisen tarpeen mukaan
Milloin voi tulla imetysohjaukseen?
Imetysohjaukseen voi tulla monenlaisista syistä.
- Vanhempien toive imetyksen onnistumisesta on ensimmäinen edellytys.
- Myös osittaiseen imetykseen ohjataan ja tuetaan.
- Voit tulla imetysohjaukseen, jos imetyksessä on haasteita, mm;
• kipua
• maito ei riitä
• vauvan paino ei nouse
• imuote lipsuu
• vain toinen rinta kelpaa
- Tai haluat muuten tukea imetyksen onnistumisessa.
Imetysohjaukseen voi tulla myös jo raskausaikana, erityisesti jos edellinen imetyskokemus on ollut epäonnistunut.
Jokainen raskaus, synnytys ja vauva ovat erilaiset, näin myös imetyskokemus on voi olla erilainen.
Imetystuki ja ohjaus kuuluvat siis kaikille, jotka sitä toivovat.
Kannustavalla ohjauksella on iso merkitys, miten imetys lähtee sujumaan ja kuinka kauan se kestää.
Mahdollisiin haasteisiin voidaan yhdessä löytää helpottavia keinoja.
Imetykseen lähteitä;
Maila Deufel, Elisabet Montonen toim. Onnistunut imetys (Duodecim)
Koskinen Katja: Imetysohjaus
Riordan Jan & Wambach Karen: Breastfeeding and Human Lactation
Newman Jack & Pitman Teresa: Dr Jack Newman's Guide to Breastfeeding
Watson Cenna Catherine: Supporting Succing Skills in Breastfeeding Infants
La Leghe League International the Womanly Art of Breastfeeding
Imetyksen tuki ry, Imetyksen lohtukirja
Väestöliitto, Pullon pyörittäjän opas
Pauliina Ahonen, Laura Talvitie: Nykymutsin imetyskirja
Imetystietoa internetissä
• Imetyksen tuki ry (imetys.fi)
• THL:n sivut -Vauvamyönteisyysohjelma- Lastenneuvolakäsikirja
• International Lactation Consultant Association (ILCA) (ilca.org)
• The Academy of Breastfeeding Medicine (bfmed.org)
• World Alliance for Breastfeeding Action (WABA) (waba.org.my)
• La Leghe League (llli.org)
• kellymom.com
• vauvaperhe.fi
• thl.fi
• terveyskyla.fi
Tervetuloa kokeilemaan vauvahierontaa tai saamaan imetykseen ohjausta!